Voiko minusta tulla diginomadi? Mitä ominaisuuksia minulta vaaditaan?

Näin viimeisten kesälomien lähestyessään loppua monet toimistot ovat tyhjillään. Ne jotka ovat jo palanneet työn pariin, tekevät töitä etänä – kotoa tai mökiltä. Kaikki meistä eivät kuitenkaan pysty ajattelemaan tekevänsä töitä toimiston ulkopuolella. Toiset vaativat rauhallisen tilan, työpöydän, tuolin, näppäimistön ja hiiren. Sanalla sanoen toimiston. Toisille riittää kännykkä tai läppäri. Mikä määrittää sen kenestä on diginomadiksi? (Diginomadi on käsitteenä laaja ja siitä tarkemmin täällä – klik). Sitä, kuka pystyy diginomadoimaan ja kuka ei, ei mielestäni määritä mikään yksi tekijä kuten ikä (vaikka tälläkin toki on vaikutusta).

 

Mikä erottaa diginomadin toimistotyöläisestä?

Heräsin pohtimaan aihetta jo ennen lomia yrityksen kesäpäivien bussimatkalla. Kesäpäivät järjestettiin tänä vuonna Turussa ja ihmisiä lähti aamusta taittamaan matkaa kohteeseen bussin, autojen ja junien avulla. Tein itse bussimatkan tyytyväisenä töitä ja samalla soittelin eri ihmisille asioiden edistämiseksi. Töitä tehdessä huomasin, että isolla osalla porukkasta ei ollut konetta mukana, mutta puhelin sentään oli tarttunut mukaan. Bussissa jako meni noin 30/70, kun porukasta (ainakin alkumatkan) noin 30 prosenttia teki töitä läppärillä tai muulla välineillä.

Osa ei pysty edes tekemään töitään etänä, joten jo se karsi läppärityöläisten määrää. Osa taas olisi työnkuvansa ja laitteiden puolesta pystynyt, mutta bussissa ei kuulemma voi tehdä töitä. Siis ei vaan voi tehdä töitä. Ei voi. Piste.

Mielenkiintoista. Mielenkiintoista. 🙂

Jotta voi menestyä diginomadin arjessa, tarvitaan tiettyä huolettomuutta ja uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä, kun niiden eteen tekee töitä. Kokemukseni mukaan diginomadi on:

  • järjestelmällinen
  • joustava
  • omaa korkean työmotivaation
  • tahtoo saada asiat tehtyä (nopeasti)
  • keskittymiskykyinen
  • ratkaisee ongelmia aamupalaksi

Näitä ominaisuuksia on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen ja ne vaihtelevat varmasti jokaisen oman työn, tilanteen ja vahvuuksien mukaan. Seuraavassa perusteluita, miksi listaan nostamani asiat ovat niin tärkeitä.

 

Järjestelmällinen tapa tehdä töitä on ehdoton edellytys kaaoksen hallintaan

Kun töitä tehdään toimiston ulkopuolella, joutuu usein tinkimään oheislaitteista. Joskus käytössä voi olla vain puhelin ja toisinaan myös läppäri, joskus kokonainen työpöytä tai jopa neuvotteluhuone. Kun käytössä ei pääsääntöisesti ole koko perinteisen toimiston varsteluita, nousevat järjestelmälliset työtavat korkeaan arvoon. Varsinkin dokumentaatio on uskomattoman tärkeää, kun työ on hektistä ja tietoa virtaa sisään ovista ja ikkunoista. Jossain kohtaa tiedon määrä ylittää muistikapasiteettisi ja jos et dokumentoi tietoa, et kohta sitä enää muista. Joustavuutta tarvitaan taas tilanteiden ja työkalujen vaihtuvuuden vuoksi. Varmista siis että voit tehdä muistiinpanoja aina jollain työkalulla tai ohjelmalla, läppärillä tai puhelimella, kynällä ja paperilla.

 

Työmotivaatio, keskittyminen ja can do- asenne

Kun kukaan ei ole vahtimassa tekemisiäsi ja vastaat työn tuloksista sekä laadusta itse, on sinulla pakko olla korkea työmotivaatio. Ilman sitä hairahdut pian pois koneen ja työtehtävien  ääreltä tutkimaan ulkona odottavaa maailmaa. Maailman tutkimiselle riittää kyllä myös aikaa, mutta työt on tehtävä ensin! Sulje siis häiriöt ja houkutukset ulkopuolelle, kunnes päivän työt on tehty.

 

Todellisuus osuu tuulettimeen ja orava menee muuntajaan

Jokaisessa työssä ja elämässä tulee vastaan ongelmia. Kun yhdistää työn ja matkustamisen, voi odottaa ongelmien määrän lisääntyvän. Kun muuttuvia ja liikkuvia osia on enemmän, on todennäköisempää, että jokin menee vikaan. Netti ei toimi, akku loppuu väärässä kohtaa, mikki pimenee ja kämpästä menee sähköt, kun projektit kaatuvat päälle ja puhelin soi taukoamatta. Ongelmiin on reagoitava nopeasti ja ratkaistava ne ennen kuin niitä on kertynyt vuori, joka tuntuu mahdottomalta valloitettavalta. Todellisuus on, että ongelmat on usein ratkaistavissa hyvin helposti ja nopeasti, kunhan niihin tarttumisessa ei vitkastele. Ongelmia ei niinkään kannata ajatella ongelmina, vaan haasteina.

Yllä mainittujen lisäksi eduksi ovat taito priorisoida ja johtaa omaan työtään, korkea stressinsietokyky ja toisaalta myös kyky palautua stressista ja päästää töistä irti. Matkustamisen ja töiden yhdistämisestä ei ole iloa kenellekään, jos illat ja yöt kuluvat murehtien työtehtäviä matkasta nauttimisen sijaan.

 

So don’t panic, make it happen and enjoy the ride… sometimes with pink elephants in Lisbon.

lissabon-tremens

Mikä on diginomadi?

Lyhyesti sanottuna diginomadi on henkilö, joka tekee töitä tietokoneella paikkariippumattomasti (yleensä ulkomailla) matkustamisen yhteydessä. Todellisuudessa diginomadin määritelmiä on olemassa  kuitenkin yhtä monta kuin kyseistä elämäntapaa eläviä ihmisiäkin. Mitä kaikkea diginomadi voi sitten tarkoittaa?

Diginomadi on käännös ja  lyhenne englannin kielisestä digital nomad nimityksestä. Nimityksen voi jakaa kahteen osaan. Nomadi tarkoittaa perinteisesti ihmistä joka ei asetu tiettyyn vakinaiseen paikkaan asumaan vaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläimiensä mukana. Wikipedia kuvaa diginomadien olevan ihmisiä, jotka käyttävät teknologiaa hyväkseen ansaitakseen elantonsa eläessään nomadin elämää. Diginomadit työskentelevät normaalisti ulkomailla co-working tiloissa, kahviloissa, kirjastoissa tai asuntoautoissa. Diginomadi voi olla matkalla yhtämittaisesti kymmenen vuotta tai viettää ulkomailla vuodessa vain joitakin kuukausia. Se mikä erottaa diginomadin läppärityöläisestä on nimenomaan nomadi osuus eli matkustaminen.

black-business-clocks-48770.jpg
Work whenever where ever

 

Ovatko kaikki diginomadit freelancereita?

Yleisimmin diginomadit ovat yrittäjiä ja freelancereita, mutta diginomadi voi olla myös yrityksen palkkalistoilla oleva “normaali” työntekijä. Itse edustan diginomadien vähemmistöä eli olen vakituisessa työsuhteessa työnantajaan. Enimmäkseen liikkuvaa elämäntapaa harjoittavat ovat ymmärrettävästi freelancereita ja yksityisyrittäjiä. Kun töitä ei tarvitse tehdä tiettynä aikana tiettyä määrää, on se helppo sovittaa aikatauluihinsa missä vain ja milloin vain. Tietysti pelkkä oman itsensä herrana oleminen ei tee diginomadia vaan lisäksi edellytetään, että työn luonne on sellainen jota voi tehdä verkon kautta etänä.

 

Millaista työtä diginomadit tekevät?

“Let me guess – you work in IT?”

Kun kertoo jollekin olevansa läppärityöläinen, on ensimmäinen kysymys “Let me guess – you work in IT?”. Tähän on vastattava hymy huulilla, että oikein arvattu; IT-hommissahan meikäläinenkin on, vaikka ei siinä perinteisessä roolissa joita diginomadeilla on totuttu olevan. Yksi yleisimpiä läppärityöläisen ammatteja on nimittäin IT-alalla ohjelmoinnissa tai suunnittelussa työskentely. Itse olen myös IT-alalla ja ohjelmistotuotannossa, mutta diginomadin normista poiketen projektipäällikön roolissa. Itselläni on myös teknistä taustaa, joten ymmärrän hyvin IT-alan soveltuvuuden etätöihin. Useimmissa ohjelmistoalan yrityksissä kaikki liiketoiminnan alueet ovat pitkälti sähköistetty ja hoidetaan eri ohjelmien kautta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liiketoiminnan pyörittämiseen vaaditut prosessit pyörivät sähköisesti ja työntekijöiden fyysisellä sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä,  kuin sillä että oikeilla henkilöillä on pääsy oikeisiin ohjelmiin.

IT-alan eri toimenkuvien lisäksi diginomadeissa vahvasti edustettuna ovat verkkokauppayrittäjät. Iso osa yrittäjistä myyvät jotain fyysistä tai sähköistä tuotetta verkossa. Verkkokauppaa pystyy hallitsemaan etänä ja parhaimmillaan hiotut prosessit tarkoittavat passiivista tuloa eli mahdollisimman vähän työtunteja jokaista ansaittua euroa kohden. Tuotteet voivat olla mitä tahansa perinteisestä vaatteista kuppeihin ja e-kirjoista verkkokursseihin. Fyysisissä tuotteissa hyödynnetään “Supplier” -palveluita jotka toimittavat varsinaisen tuotteen provisiota vastaan. Näin tuotteen myyjän ei tarvitse pitää varastoa tuotteista, vaan hän vastaa ainoastaan tuotteen suunnittelusta ja myynnistä.

Lisäksi muita tyypillisiä diginomadin uria ovat mm. bloggaaja, affiliate-markkinoija, sisällöntuottaja, graafinen suunnittelija, web-designeri ja konsultoija. Vaihtoehtoja (ja näitä listaavia sivustoja) on oikeastaan loputtomasti, jos omaa taidon muuntaa osaamisensa hyödynnettäväksi verkon kautta.

Lähteet ja lisäluettavaa:
https://christhefreelancer.com/digital-nomad-careers/
https://www.investopedia.com/terms/d/digital-nomad.asp
https://nomadsworld.com/digital-nomads/ 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nomadit
https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_nomad

Portugali wrapped up – Mitä diginomadismi on käytännössä?

Ennen Portugaliin lähtemistä tein itselleni lyhyen tunnelmakyselyn jossa pohdin asioita kuten mitä odotan matkalta eniten ja vähiten, miten päivät tulevat kulkemaan, pysyvätkö ruokailu- ja liikuntatottumukset sekä päivärytmi paikoillaan ja iskeekö kulttuurishokki? Mitä diginomadismi siis tarkoittaa käytännössä? Nyt kuukausi suomeen paluun jälkeen olen kypsytellyt kokemusta ja vastaillut kollegoiden sekä kaverien kyselyihin diginomadoinnista. Nyt tilanteen tasaantuessa palasin listan pariin. Tuntuu että sanottavaa riittäisi kirjan täytteeksi, mutta seuraavassa päällimmäisiä ajatuksia.

 

Yksin ruudun ääressä päivästä toiseen?

Ennen reissua odotin eniten mm. käytännön kokemusta siitä kuinka etätyön tekeminen sujuu pitkiä aikoja yhteen putkeen. En ole ennen tehnyt yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja etänä töitä, ainoastaan satunnaisia päiviä siellä täällä ja korkeintaan muutaman päivän putkeen. Mietitytti kuinka asiat saa hoidettua, kun ei voi kävellä työkaverin pöydän viereen kiirellisissä asioissa ja iskeekö motivaatiopula, jos ulkona paistaa aurinko ja ruudun tuijottaminen tuntuu viimeiseltä asialta mitä kannattaa tehdä. Nämä epäilykset osoittautuivat äkkiä turhiksi, kun päivät lähtivät rullaamaan ja työpäivät tuntuivat pitkien sijaan varsin lyhyiltä!

goodday.jpg
It sure is!

Omalta osaltaan päivien “lyhyys” selittyy sille että päivät alkoivat usein totuttua aiemmin, kun suomenaikaa klo 9:00 alkavat palaverit alkoivatkin paikallista aikaa 7:00. Aamulla tuli siis herättyä aikaisin ja siirryttyä suoraan aamupalalta työn touhuun ilman aikaa vievää työmatkaa tai turhia aamutoimia. Lounasaika oli edessä ennen kuin huomasikaan ja paikallista aikaa jo 14:00 aikaan linjat alkoivat hiljentymään, kun suomessa alkoivat työpäivät tulemaan päätökseensä. Päivästä riippuen itsellä oli vielä tunnista puoleentoista työaikaa jäljellä, jonka sai käyttää rauhassa sähköpostien purkamiseen tai seuraavan päivien tapaamisten valmisteluihin.

Ennen matkaa myös mietitytti olisiko Suomeen palatessa kalenteri piukassa lähitapaamisia ja viikot kuluisivat enimmäkseen Tampereen ja Helsingin välissä junassa istuessa. Tämäkin osoittautui kuitenkin vääräksi luuloksi, sillä lähitapaamisia on saman verran kuin ennen matkaa ja verkkotapaamisetkaan eivät täysin tuki kalenteria lomasta huolimatta. Onneksi työelämässä (ja varsinkin IT-alalla) on nykyisin hyvin tavallista että asiat hoidetaan verkkopalavereilla lähitapaamisten sijaan. On siis käytännössä yhden tekevää istunko mikin päässä Tampereella vai neljätuhatta kilometriä etelämmässä.

 

Vuotava katto, kylmä suihku, kova sänky ja itkevä vauva = voi v****?

Vapaa-ajalta odotin eniten uusia maisemia, kulttuuriin tutustumista, uusien kesäjuoksukenkien testaamista ja päiväretkiä Portugalin isompiin kaupunkeihin. Vapaa-ajassa oikeastaan ainoa asia joka mietitytti etukäteen olivat asumisjärjestelyt. Olin varautunut tarvittaessa hommaamaan oman asunnon, jos näyttäisi siltä että emme mahdu kaikki samojen seinien sisälle tai, jos en saa esimerkiksi nukuttua vauvan vielä heräillessä keskellä yötä. Tästä oltiin keskusteltu myös etukäteen, mutta erityistä stressiä ei aiheesta otettu. Voin kertoa että kuukauden aikana en herännyt kertaakaan keskellä yötä vauvan tai kanssa-asujien yöllisiin touhuihin.

Seinät eivät alkaneet kaatumaan päälle vaikka asunnon sähköt temppuilivat tasaisin väliajoin, sänky oli kivi kova, vettä ei voinut valuttaa samaan aikaan keittiössä, jos joku oli suihkussa ja talo kehitti yllättäviä lätäköitä keskelle lattioita sateen jatkuessa pidempään. Ymmärrän että kaikille ei tulisi mieleenkään harkita asuvansa kämppiksinä vieraassa maassa kolmea viikkoa kavereiden kanssa joita ei ole nähnyt yli vuoteen. Huomion arvoista on että olen viettänyt samojen kaverien kanssa yhteen putkeen mm. 4 vuorokautta samassa junan hytissä siperian halki. Portugaliin pystyi siis lähtemään kohtuullisella luotolla siitä että kaikki sujuu hyvin ja vaikka ei sujuisikaan saataisiin ongelmat varmasti ratkaistua.

aveiropark3.jpg
Maisemaa lenkkeilyreitin varrelta

Rahaa varmasti kuuluu aivan liikaa?

Asumisjärjestelyiden vuoksi minun ei tarvinnut kantaa erityistä huolta raha-asioista, sillä pääsiin asumaan Portugalissa käytännössä ilmaiseksi. Asumiskustannukseni pysyivät siis ennallaan vaikka maksoinkin Suomeen vuokraa. Eläminen Portugalissa taas oli muilta osin huomattavasti halvempaa kuin Suomessa ja kotimaassa ruokakaupassa asiointi on ollut isompi kulttuurishokki kuin mikään asia Portugaliin mennessä. Toki Suomen tulotaso on parempi etelä-eurooppaan verrattuna, mutta niin on myös ruoanhinta melkein 20% korkeampi EU keskiarvoihin verrattuna (lähde vuoden 2016 vertailu). Kuukauden aikana käytin elämiseen huomattavasti vähemmän rahaa sen kummemin säästelemättä, kuin mitä olisin käyttänyt Suomessa. Isoimmat kustannukset syntyivät lennoista ja viikon lomasta, jonka aikana tuli vietettyä aikaa hotelleissa, ravintoloissa ja junissa.

tehdas
Paikallinen Tampella

 

Koti-ikävä ja stressi nyt ainakin…?

Matkan aikana yllätyin positiivisesti siitä, kuinka hienoa slow-travel oikeasti onkaan. Paikkoihin pääsee tutustumaan rauhassa ilman kiiren tuntua ja päivien päässä häämöttävää kotiin paluuta. Vaikka arkisin töitä tehtiin täysi päivä, unohtuivat työpäivän kiireet heti koneen sulkemisen jälkeen, kun ulos astuessa avautuu uusi maailma. Matkalla ollessa elämä tuntuu kiirettömältä ja kuitenkin siltä että on tekemässä asioita oikein ja menemässä oikeaan suuntaan.

Uudessa paikassa ollessa jo lähiseutuun tutustuminen on antoisaa, mutta suosittelen myös ehdottomasti päiväretkiä isompiin turistikohteisiin ja – nähtävyyksiin. Päiväretket isompiin kaupunkeihin ja kohteisiin onnistuivat Aveirosta helposti ja olivat ehdottomasti vaivan ja rahan väärti.

delirium.jpg
Vanha toveri Delirium löytyi Lissabonista

Sen lisäksi että pääsee tutustumaan uusiin paikkoihin, tapaa todennäköisesti uusia ihmisiä, maistaa tuoreita hedelmiä ja uusia makuja ja avartaa uusia näkökulmia itselleen. Alkaa varmaan olemaan selvää että itse hyödyn diginomadismin tarjoamasta tavasta matkustaa suunnattomasti, mutta mitäs työnantaja tästä hyötyy?

 

Työnantaja ei tästä hyödy! Vai hyötyykö?

Moni työnantaja ja esimies varmasti tyrmää ajatuksen silmää räpäyttämättä, jos alainen ehdottaa lähtevänsä kuukaudeksi ulkomaille tekemään etätöitä. Ja vielä tilanteessa jossa ulkomaille ei lähdetä puolison, terveydentilan tai muun painavan perusteen vuoksi ns. pakosta. Jos ilmoittaa haluavansa lähteä ihan vain siksi, koska se on mahdollista, saattaa saada osakseen hieman hämmentyneen (kieltävän) reaktion. Totuus kuitenkin on (ainakin omalta osaltani) että matkustaminen tekee minusta paremman ihmisen ja näin ollen myös paremman työntekijän.

IMG_20180308_191914
Yhteydet kuntoon ja menoksi!

Kuten mm. edellä mainitsemistani syistä voi päätellä, tekee matkustaminen minulle yksinkertaisesti hyvää. Olen onnellisimmillani silloin, kun matkustan. Olen rento, virkeä, stressitön, luova ja elämää täynnä. Miten siis se ei voisi olla hyväksi myös työlleni? Portugalin kokemuksen perusteella voin tätä teoriaa tukemaan kertoa että niin asiakkaat kuin kollegat kommentoivat kasvanutta hyväntuulisuutta ja pirteyttäni. Kaikki jotka minut tuntevat arjesta, tietävät että olen myös kotimaassa varsin peruspositiivinen joten pidän kommentteja vahvana todisteena siitä että tämä homma toimii minulle! Toimii paremmin kuin uskalsin odottaa!

Diginomadismi käytännössä tarkoittaa (minulle) tapaa yhdistää matkustaminen ja työnteko toimivalla tavalla, joka palkitsee paitsi itseni myös työnantajani paremman hyvinvoinnin kautta. Nyt siis seuraavaa matkaa suunnitelemaan ja pullat kainalossa neuvottelemaan ajankohdasta esimiehen kanssa! Suosittelen kaikille! 😉

Paluu arkeen ja Portugalin parhaan palat

Kuukauden etätyökokeilu Portugalissa huipentui viikon mittaiseen lomaan, joka oli ohi aivan liian nopeasti. Loman aikana tuli kierrettyä Portugalin isoimpia kaupunkeja ja nähtävyyksiä kuten Lissabon, Sintra ja Palácio Nacional da Pena (aivan mahtava paikka – suosittelen!) sekä päiväretkikohteenakin ollut Porto. Ylipäätään kuukausi Portugalissa sujui kuin siivillä ja oli ohi hujauksessa. Paluu arkeen ei todellakaan ollut mikään pehmeä lasku vaan arkeen palattiin rytinällä flunssan (taas!) saattelemana.

 

Takaisin oravanpyörään

Miten pitkän reissun jälkeen sopeudutaan arkeen? Jokaisella on tähän varmaan omat keinonsa, mutta itselleni arkeen palaaminen ei helpotu harjoittelemalla. Vaikka kotiin on mukava palata, on kotikulmien tutut kulmat juurikin sitä – tuttuja. Arkeen on helppo jäädä toistamaan samoja kaavoja ja päivät menevät ohi hujauksessa. Tämäkään arkeen paluu ei ollut sen helpompi, mutta mieltä piristää vilkas kevät, kesä, syksyn suunnitelmat ja ensimmäinen onnistunut diginomadi reissu!

Paluu suomeen ja arkeen ei ollut siitä helpommasta päästä. Ensimmäistä Portugalin ja loman jälkeistä työviikkoa varjosti flunssa ja olinkin osan viikosta sairaslomalla ja osan etätöissä. Happi ei kulkenut, päätä särki ja kroppa oli jumissa. Fyysinen huono olo painoi myös mieltä ja mielialat olivat sen mukaiset. Nyt kun toinen työviikko on jo pitkällä ja alkuviikosta on päässyt käymään niin uimassa kuin salillakin, alkavat fiilikset olemaan kohdillaan. Työpistekin on mukavan keväinen, kun työkaverit olivat ahkeroineet poissaoloni aikana ja päällystäneet koko työpisteeni (myös näytön ja näppäimiston) post-it lapuilla.

Toimistolla työskentelyssä on etunsa ja työkavereita on erityisen kiva nähdä pidemmän tauon jälkeen. Myös paikat pysyvät paremmassa kunnossa, kun työergonomia on aivan eri tasolla (tuplanäyttö ja sähkötyöpöytä <3 ) etätyöskentelyyn verrattuna. Tuleva kevät ja syksy ovat täynnä projektia sekä uusia haasteita jotka tulevat pitämään mielen virkeänä ja vauhdin reippaana. Kevätkin etenee hyvää tahtia ja vapun jälkeen pääsee nauttimaan pitkästä viikonlopusta Lontoossa. Ei voi valittaa!

portoflowers
Nämä kukat löytyivät vielä Porton marketilta, mutta Suomessakin taas kohta näyttää tältä!

Diginomadin suunnitelmat jatkolle

Pitkällä tähtämeillä tulen tekemään vastaavia etätyöpätkiä ulkomailla (jos se on minusta kiinni ja niinhän se ikäänkuin on!). Suunnitelmissa on jo Budapest, Hollanti sekä Britit. Se milloin ja missä järjestyksessä nämä tulevat toteutumaan on vielä avoinna. Rupean työstämään suunnitelmaa jatkon osalta, kun saan ensin purettua itselleni, työnantajalleni ja blogiin Portugalin kokemukset sekä opit (Portugali wrapped up – Mitä diginomadismi on käytännössä?).

citröin
Suunta eteenpäin – olisipa menopelikin näin komea!

Kokemuksena Portugalin voi tiivistää seuraaviin ajatuksiin:

  • työpäivät kuluivat nopeasti (nopeammin kuin yleensä – miksi?)
  • asiakkaat olivat kiinnostuneita kohteesta ja touhuistani ulkomailla
  • oma porukka kommentoi kasvanutta hyväntuulisuuttani ja pirteyttäni
  • tekniikka ei pettänyt kertaakaan
  • stressistä palautuminen ja töistä irtaantuminen oli todella paljon helpompaa kuin normaalissa kotimaan arjessa
  • motivaatiopula ei vaivannut kesken työpäivää

Blogissa tulen lähiaikoina analysoimaan tarkemmin mm. yllämainittuja pointteja ja purkamaan kokemusta tarkemmin itselleni (ja niille jotka tästä haluavat lukea :)) kirjoittamisen avulla.

Taitaa todella olla niin että “Happy worker is a good worker”

Millaista on työskennellä coworking tiloissa? Kokemuksia Aveirosta

Coworking tilat ovat (kuten kerroin aiemmin) yhteisöllisiä toimistoja joista saa vuokrattua tarvitsemansa välineet tietyksi ajaksi. Coworking tilat tarjoavat mahdollisuuden työskennellä “oikeassa” toimistossa ja elää näin normaalia työläisen arkea työmatkoineen ja -kavereineen. Toimistolla käyminen rytmittää päivää ja tarjoaa työskentelyyn perinteisemmän tilan, joka on omiaan ylläpitämään työskentelyrytmiä. Etätyöskenetelyssä saattaa joskus olla hankala löytää motivaatiota töiden tekoon, jos aurinko paistaa ikkunan ulkopuolella ja palmut heiluvat tuulessa. Coworking tilat tarjoavat myös sosiaalista tukea ja tiloissa on helppo tutustua samalla elämäntilanteessa olevia ihmisiä ympäri maailmaa. Aveirossa coworking tiloja on kaksi: Ocupa Cowork Aveiro ja Fusion Cowork.

 

Ocupa Cowork Aveiro

Ocupan tilat sijaitsevat Aveiron vanhan kaupungin tuntumassa ja asunnolta matkaa tiloille on noin kilometrin verran. Ocupa tarjoaa minimissään kuukauden paketteja pöydän vuokraamiseen. Halvin paketti maksaa 50€ kuussa ja tarjoaa pääsyn tiloihin (kello 9-19 välillä), internetin, kahvitarvitteet, taukotilan ja puhelinkopin.

Vaikka tila ei tarjoa esimerkiksi päivän tai viikon ajaksi pöytiä, on mahdollista käydä päivän ajan tutustumassa tiloihin ilmaiseksi. Paikalla ollut vastaanottaja kertoi että tällä hetkellä ei olisi edes ollut mahdollista varata paikkaa kuukaudeksi, koska kaikki paikan olivat täynnä. Sain kuitenkin viettää tiloissa päivän tutustumismielessä. Fiilis Ocupassa oli rento ja reipas. Joku puhui kokoajan puhelimessa, verkkopalaverissa tai työkaverinsa kanssa eikä tilassa turhaan pönötetty. Välittömästi teekupin hakemisen jälkeen ensimmäinen “työkaveri” (Puolalainen koodari) tulikin jo juttusille ja päätti keskustelun toteamalla että “if you need anything, just ask!”.

coworkingaveiro.jpg
Testipöytä täydestä Ocupa toimistosta.

Pöytiä löytyy kahdesta tasosta ja näiden lisäksi on käytössä pieni keittiö, taukohuone, puhelinkoppi, wc-tilat ja isompi neuvotteluhuone varausta vastaan. Kaikki on siistiä ja nykyaikaista, palvelu on hyvää ja ilmapiiri avointa. Kaiken kaikkiaan päivä Ocupassa oli todella positiivinen ja 50€ kuukaudessa hinta tuntuu varsin kohtuulliselta.

 

Fusion Cowork

Fusion cowork sijaitsee Ocupaa vastapäätä Ria joen toisella puolen. Ocupan lailla Fusion tarjoaa pöytiä kuukausi kerrallaan ja halvin pöydällinen paketti on 139 € kuussa. Pöydän lisäksi palveluun kuuluu 24h pääsy tiloihin, 2 tuntia kokoustilan käyttöä viikossa, alennuksia koulutuksista, keittiö kahvitarvikkeineen, wc-tilat ja tulostin.

Fusion ei tarjonnut testipakettia, mutta koska kokoustila oli vapaana sain vuokrata sen 7 euron tuntihintaan ja näin tutustua tiloihin parin tunnin ajan. Fusion oli isompi ja tiloistaan hienompi kuin Ocupa. Fusionin asiakkaat koostuvatkin enimmäkseen yrityksistä jotka vuokraavat paikkoja henkilökunnalleen toimistohotellin tapaan. Vaikka tila oli isompi ja siellä oli enemmän väkeä oli Fusion tunnelmaltaan kylmempi. Vapaita pöytiä olisi myös ollut tarjolla täyteen bookattusta Ocupasta poiketen.

fusionlounge

Fusionin tilat olivat kahdessa kerroksessa ja kaikki oli siistiä, uutta ja tyylikästä. Tunnelmasta vain uupui. Näistä kahdesta Ocupa vei voiton rennolla menollaan ja aidosti yhteisöllisellä tunnelmalla. Suosittelen kaikkia pitkän aikaa ulkomailla töitä tekeviä tutustumaan paikalliseen Coworking tilaan! Coworking tuo rytmiä päivään ja mahdollistaa verkostoitumisen helpolla ja vaivattomalla tavalla!

fusionkitchen.jpg
Ja kaikki menee varmasti hyvin kunhan siivoa jälkensä ja ei luota kehenkään(?)

Työskentelytilat. Missä työskentelet etänä?

Yksi etätyöskentelyn isoimpia haasteita on hyvien työskentelytilojen ja -asentojen löytäminen. Mitä kukin edellyttää tilalta on hyvin yksilöllistä. Toinen voi pystyä tekemään töitä kiireisen kahvilan nurkassa, kun taas toinen edellyttää hiljaista tilaa keskittyäkseen. Perinteisiä vaihtoehtoja työskentelytiloiksi ovat asunto, coworking tilat (tai toimistohotellit) ja kahvilat.

 

Asunto

Asunnolta työskentely on helppoa ja mukavaa. Aikaiset palaverit on kätevä hoitaa asunnolta ja kaikki oheistarpeet ja mukavuudet löytyvät myös asunnolta. Asunto on myös helpoin paikka johon pystyy rakentamaan mahdollisimman mukavan työpisteen. Työpisteen rakentamisessa on oleellista että käsien asento pysyy rentona, tuoli on säädettävä ja näyttö oikealla korkeudella katsojaan nähden. Usein tämä vaatii oheislaitteiden hankintaa kuten erillinen näppäimistö, hiiri ja monitori tai säädettävä läppäriteline. Oheislaitteden hankinta ei kuitenkaan ole järkevää kuin pidemmillä etätyöpätkillä ja usein paikkaa vaihtaessa täytyy tyytyä siihen mitä on tarjolla.

Asunnosta kannattaa pyhittää työskentelylle tietty tila tai tilat, joissa työskentelee pääsääntöisesti. Tämä voi tarkoittaa aamupalavereiden hoitoa makuuhuoneessa, päivän töiden tekoa ruokapöydän äärellä ja iltapäivän puheluiden hoitamista olohuoneessa. Tärkeää on rytmittää töiden tekoa vaihtelevasti ja pysyä aktiivisena. Jaloittelu ja venyttely kannattaa ottaa tavaksi ja pidempien puheluiden ajan on hyvä kävellä asunnossa tai sen ulkopuolella. Koko päivän paikallaan istuminen huonossa työasennossa on pahimpia virheitä mitä voi tehdä.

 

Coworking tilat

Jatkuvasti suosiotaan kasvattavat coworking tilat ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Coworking tilalla tarkoitetaan toimistohotellia joka tarjoaa (tai pyrkii tarjoamaan) pelkän avotilatyöskentelyn sijaan yhteisöllistä työskentelytilaa. Coworking tilojen konseptin mukaan tilat tarjoavat täyden toimistotyöskentely kokemuksen ja maksamaan joutuu vain tarvitsemistaan tiloista ja palveluista. Yleensä maksua vastaan on tarjolla työpöytä, neuvottelutilat, keittiötilat ja kahvitarvikkeet.

(Kävin testaamassa myös Aveiron coworking tilat – niistä lisää täällä.)

 

Kahvilat

Kahvilat ovat oivallinen vaihtoehto, jos ei halua erikseen maksaa työskentelytilasta (eikä kaipaa yhteisöllistä ilmapiiriä), mutta haluaa kuitenkin tehdä töitä asunnon ulkopuolella tilan puutteen tai muiden mieltymyksien vuoksi. Tunnelmaltaan sopivien ja tiloiltaan houkuttelevien kahviloiden löytäminen voi olla pienemmissä kaupungeissa hankalaa. Keskusaukioiden ja nähtävyyksien läheisyydellä kahvilat ovat usein kiireisiä, penkit ja tuolit voivat olla epämukavia tai tupakan savu voi olla liian sakeaa. Kahvilan hylkäämiseen työskentelytilana voi olla useita syitä.

Jos kuitenkin löydät sopivan kahvilan, kannattaa jutustella henkilökunnan kanssa ja myös kysyä lupaa tilassa työskentelyyn mikäli aikoo viipyä useamman tunnin. Tällä vältetään se ettet herätä kummastusta tai pahastusta istuessasi koneellasi useamman tunnin putkeen kahvilan nurkassa. Kohteliasta on tottakai myös tilata juotavaa ja syötävää kahvilan tarjoomasta oleskelusi aikana. Kahvilassa työskentely tarjoaa ympäristönä virikkeitä ja ärsykkeitä ja soveltuukin perinteisesti hyvin luovalle työlle kuten kirjoittamiselle.

guesthouse.jpg
Blogia julkaisemassa majapaikan kahvilassa.

Mikä sitten sopii itselle?

Itselle sopivin työskentelytila ja -tapa matkalla ollessa löytyy vain testaamalla eri vaihtoehtoja. Myös puiston penkki tai rantapalmuun nojaaminen voi sopia sinulle! Kaikki riippuu omasta kurinalaisuudestasi ja tehtävän työn luonteesta. Jo lyhyessä ajassa alat muodostaa työpäivään liittyvia rutiineja ja sopivat tilat löytyvät siinä ohessa. Oleellista ei ole missä ja miten työskentelet vaan se että työskentelytapa sopii sinulle ja olet tuottava. Odotettavissa kuitenkin on että tilasta riippumatta jo pelkkä läppärillä työskentely tarkoittaa huonoa työskentely asentoa. Parin viikon etätyöskentelyn jälkeen kolotuksia alkaa jo tuntumaan, mutta näitäkin haittoja vastaan voi taistella eri keinoin (omistani lisää myöhemmin).

Työajat, aikaero ja -vyöhykkeet. Kuinka hallita kalenteria aikavyöhykkeiden välillä matkustaessa?

Työskennellessä ulkomailla on otettava huomioon aikavyöhykkeet. Aikavyöhykkeillä ei ole niinkään merkitystä, jos työskentelet freelancerina tai olet yksityisyrittäjä. Töitä voi tehdä oman mielen mukaan mihin aikaan päivästä vain. Jos kuitenkin teet töitä täysipäiväisesti jonkun muun palkkalistoissa, on sinun huomioitava kotimaasi ja kohteesi aikaero. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä sitä ei ei aina ole. Seuraavassa vinkkejä kuinka voit käytännössä helpottaa kalenterin hallintaa eri aikavyöhykkeiden välillä.

 

Aikaero kohteen valinnassa

Kohteen valinta on ulkomaan vaihtoa tai diginomadointia suunnitellessa ensimmäisiä kysymyksiä joka tulee ratkaista. Tämä on erityisen tärkeää, jos työpäiväsi ovat täynnä tapaamisia ja viestintää.

breakfast.jpg
Aikaista aamupalaa pimeässä keittiössä.

Ota huomioon että:

  • Länteen mennessä päivärytmisi tulee aikaistumaan. Työt herätään tekemään aikaisin ja vastaavasti päivä loppuu kotimaassa totuttua aiemmin.
  • Itään suunnatessa päivärytmisi myöhästyy. Työt aloitetaan myöhemmin ja aamulla ei tarvitse herätä aikaisin palavereiden vuoksi. Toisaalta myös päivät päättyvät myöhemmin.

Euroopassa liikkuessa aikavyöhykkeiden vaikutukset ovat vielä maltillisia ja puhutaan maksimissaan kahden tunnin heitosta länteen Suomesta katsoen. Jos olet aamuvirkku ja aikaisin herääminen ei sinua häiritse, voi länsi olla lähtökohtaisesti oikea suunta sinulle. Mikäli harkiset lähtöä Jenkkeihin, kannattaa tämä miettiä tarkkaan. Käytännössä sinun ei ole järkevästi mahdollista tehdä työpäivää samaan aikaan EU:n kanssa, jos et tee töitäsi yöllä. Perinteinen 09-17 suomessa olisi Jenkkien itärannikolla 02-09. Täysi yövuoro. Jenkkeihin lähtö on toki mahdollista, mutta edellyttää työn joka ei ole aikariippuvainen varsinkaan muiden aikatauluista. Silloin voit tehdä työsi paikalliseen aikaan päivällä.

Jos taas lähdetään itään ja aasiaan (varsin suosittuihin kohteisiin kuten Thaimaa), puhutaan usein vähintään 5 tunnin heitosta. Tällöin päivärytmisi tulee väkisin kääntymään ja töiden teko ajoittuu paikallista aikaa iltaan. Aamulla voit herätä rauhassa, katsella nähtävyyksiä, urheilla, lounastaa, ottaa päiväunet ja käydä töiden kippuun iltapäivällä. Tästä ei vielä ole omaa kokemusta, mutta kuullostaa aika hyvältä – eikö?

 

Aikoihin sopeutuminen

Sopeutuminen kahteen eri aikaan vaatii hieman totuttelua. Itse suosittelen laittamaan kalenteriin näkyville sekä kotimaan että kohteen aikavyöhykkeet vierekkäin. Tämä helpottaa aikojen hahmoittamista ja kalenterin hallintaa.

Tapaamisia sopiessa on aina selkeintä on puhua kotimaan (eli asiakkaiden) ajoista. Näin vältytään turhilta sekaannuksilta, kun kenenkään ei tarvitse olettaa että mistä ajasta on puhe. Varmista myös kokouskutsuja tehdessäsi että kalenteriohjelma on oikealla aikavyöhykkeellä osallistujien kannalta. Mukavan lisähaasteen tietysti luo se, jos tapaamisessa on osallistujia useista eri aikavyöhykkeistä. Silloin kannattaa muuten jo kirjoittaa tapaamisen kuvaukseen minkä aikavyöhykkeen aikaa tarkoitetaan!

Viisasta toki on myös huomioida että tapaamisia ei sovittaisi liian aikaisin Suomen aikaan, jotta työajat pysyvät miellyttävinä. Aikaeroa Suomen ja Portugalin välillä on kaksi tuntia. Itselleni koen sopivan aikaisin heräämisen ja päivän aloittamisen viimeistään 7 aikoihin. Päivä etenee nopeasti ja töiden ollessa ohi on valoisan aikaa jäljellä vielä runsaasti. Vapaa-ajan voi käyttää kaupunkiin tutustumiseen ja harrastuksiin.

 

Kulttuurierot ja lomapäivät

Kohteessa ollessa sinun on myös sopeuduttava paikalliseen kulttuuriin. Etelä-Europaassa siestat ovat yleisiä ja esimerkiksi co-workin tilat, toimistot, kaupat ja kahvilat saattavat sulkea ovensa pariksi tunniksi (täällä 12:30-14:00) keskellä päivää. Jos tarkoituksesi on tehdä töitä muualta kuin asunnoltasi käsin, huomioi tämä pitkä lounas ja vältä tapaamisten sopimista sen ajaksi.

Päivärytmin eroavaisuuksien lisäksi on mahdollista että kohteessa on Suomesta eroavia juhlapyhiä ja vapaapäiviä. Varmista nämä erityisesti isojen pyhien (esim. pääsiäinen, joulu) yhteydessä. Voi olla että koko maa on yllättäen kiinni muutaman päivän ja tähän on varauduttava sekä työtilojen, ruokailun että vapaa-ajan vieton osalta. Paikalliset juhlapyhät ovat kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus! Tutki mitä perinteitä ja tapahtumia pyhien aikaan on tiedossa. Opit uutta, tutustut uusiin ruokalajeihin ja saatat löytää itsesti yllättäen pääsiäissaattuesta tai markkinahumusta!

aveiropark4.jpg
Hyvää pääsiäistä – Feliz Páscoa!

Ensimmäinen (työ)viikko diginomadina

Ensimmäinen viikko täällä Aveirossa alkaa olemaan pulkassa ja ihan puhtaasti työviikosta ei kehtaa puhua. Olin nimittäin keskiviikon kokonaan ja maanantaina sekä tiistaina ja torstaina osan päivää sairaslomalla flunssan kourissa. Lenssu alkoi jo viime viikon perjantai-lauantai yönä ja paheni huomattavasti sunnuntaisen matkustuspäivän ja lentämisen ansiosta. Ensimmäisen täälläoloviikkoni aikana olin kuvitellut käyväni kaupungilla, hölkillä, paikallisella salilla ja uimassa nauttien auringosta. No, toisin kävi.

Halusinkin nyt kirjoittaa enemmän sairastelusta tien päällä ja sen käsittelystä kuin pelkästä etätyöskentelystä (ensimmäisestä diginomadiviikosta toki myös pari sanaa). Selvää on että jos matkustat pidempään tai useasti, tulet ennen pitkään sairastumaan flunssaan tai muuhun tautiin matkoillasi. Vaikka se on aina yhtä inhottavaa voi siitäkin selvitä kunnialla, kun muistaa pari asiaa.

 

Lenssu – Flu – Gripe

En ole ollut flunssassa ainakaan viimeiseen puoleentoista vuoteen. Voitte arvata että flunssan ajoitus meinaa hieman nyppiä hermon päästä. Niinkuin sairastuessa millä vaan matkalla olisi helppo pahoittaa mielensä ja vajota voivottelemaan.  Tämä on kuitenkin epäedullista paranemisen kannalta ja paras vaihtoehto on hyväksyä tilanne. Hyväksymisen jälkeen voi keskittyä paranemiseen ja yrittää levätä, tankata vitamiineja, sekä tehdä kevyitä kroppaa aktivoivia ja avaavia venytyksiä sekä liikkeitä.

Levon lisäksi paikallisia perinteisiä lääkkeitä kannattaa lähes aina kokeilla. Vaikka vuosi sitten huhtikuussa jouduin myöntämään tappion kroatialaisen “vatsalääkkeen” edessä. Silloin minulla nousi yllättäen kova kuume ja sain viettää aikani vessassa oksentaen tai istuen. Kun asunnon omistava paikallinen rouva kuuli tästä, loihti hän kiireen vilkkaa äitinsä kanssa paikallisen rohdon: tankoparsaa oliiviöljyllä ja keitetyillä kananmunilla. Kiittelin kovasti ja vakuuttelin syöväni tämän puhdistavan ihmelääkkeen, mutta heti oven sulkeutuessa oli pakko heittää lautanen pöydälle ja juosta vessaan oksentamaan. Pelkkä annoksen haju alkoi heikottamaan ja toi tullessaan taas uuden pahoinvoinnin aallon.

photo_2018-03-21_09-30-39
Kaunis ele, mutta vieläkin puistattaa.

Varovasti googlettelin hieman portugalilaisia flunssalääkkeitä ja yleisin tulos oli sitrunatee (Cha de Lima). Kuulostaa hyvältä. Samalla kompastuin sivuun, jossa kerrottiin Portugalin (hävettää kuinka vähän tiedän itseasiassa koko maasta ja sen historiasta) olleen maa joka toi teet eurooppaan aasiasta lähetyssaarnaajien matkassa. Tee on portugaliksi “cha” eli sama kuin kiinan ja japaninkielellä. Oli muuten myös portugalilaisen prinsessan (Catherine of Braganza) anstiota että Briteissä juodaan teetä (lähde)! Teekulttuuri on täällä voimissaan ja olenkin juonut teetä jo kyllästymiseen asti.

Cha de Limat ovat jääneet vähemmälle inkivääriteen ollessa suosikkijuomani. Toki sitruunaa olen sekaan sinnekin laittanut. Apteekista löysin myös länsimaisempia flunssalääkkeitä. On muuten ihan viisasta opetella sanomaan paikallisella kielellä yleisimmät vaivat (flunssa, yskä, mahatauti jne.) sillä apteekit usein palvelevat ns. tiskin takaa mallilla. Niin täälläkin. Onnekseni apteekkari oli nuorempi naishenkilö joka puhui oikein hyvää englantia ja en joutunut turvautumaan viittomakieleen.

 

 

Verkkopalaverit

Kuten olen aiemmin lyhyesti kertonut itsestäni toimin projektipäällikkönä ohjelmistotuotannossa. Työpäiväni koostuvat siis enimmäkseen viestinnästä ja verkkopalavereista. Ne vähät päivät joina tällä viikolla pystyin tekemään töitä olivat täynnä verkkopalavereita asiakkaiden ja oman porukan kanssa. Omalla porukalla tarkoitan siis yrityksen sisäisiä palavereita. Iso osa asiakkaistani tiesivät etukäteen että olen lähdössä diginomadoimaan ja palaverit usein alkoivatkin tiedustelulla että “millaista siellä on?” tai “ootko sä nyt siellä?”.

Asunnon verkkoyhteys on todella hyvä ja mitään pätkimistä tai tökkimisiä ei ole palavereissa sattunut. Ainoastaan äänen pettäminen flunssan vuoksi on luonut haasteita. Lisäksi totuttelua on vaatinut eri aikavyöhykkeellä oleminen ja miettiminen että mihinkäs aikaan se palaveri nyt oikein olikaan paikallista aikaa. Töitä olen tähän mennessä tehnyt ainoastaan asunnolta, jossa on riittänyt rauhallinen tila jokaiselle asukkaalle huolimatta siitä että täällä on itseni lisäksi tutkija, vauva ja kitaraa soittava koti-isä. Jatkossa aion kokeilla työskentelyä myös kahviloissa, yliopiston tiloissa sekä paikallisessa co-working tilassa. Näistä kaikista kirjoitan lisää myöhemmin.

Yhteenvetona ensimmäisestä viikosta voin sanoa että niistopaperia kuluu ja meno on inkivääristä, mutta ei anneta sen masentaa. Vencer a gripe!

Kenelle diginomadi-blogi on tarkoitettu?

En ole koskaan ennen kirjoittanut blogia, mutta diginomadiksi pyrkimisen koen aiheena itselleni niin tärkeäksi että siitä kirjoittaminen on lähes pakollista (lisää minusta voit lukea täältä). Blogin pitäminen  auttaa ennen kaikkea itseäni jäsentämään ajatuksiani ja rakentamaan diginomadiksi pyrkimisestä suunnitelmallista matkaa. Omien tavoitteideni saavuttamisen tukemisen lisäksi suomenkielisiä diginomadismiin liittyviä blogeja ei ole kovin montaa – ehkä tämän blogin sisältö kiinnostaa muitakin? Blogi tulee sisältämään näkökulmia ainakin seuraaviin (mutta ei näihin rajoittuen) diginomadismin osa-alueisiin:

  • kokemukset diginomadin arjesta
  • kohdereportaasit kulloisestakin kohteesta
  • työ, ura ja oravanpyörä diginomadistina
  • teoriaa diginomadismista

 

Kokemuksia diginomadin arjesta

Aloittelevana diginomadina kerron omakohtaisista kokemuksistani diginomadismista. millaisia asioita on odotettavissa mm. työtilojen, työskentelyn, terveyden ja ihmissuhteiden osalta? Mikä meni vikaan, mikä yllätti, mitä ei kannata tehdä ja mikä taas on suositeltavaa ja miksi.

 

Kohdereportaasit

Jokaisesta kohteestani pyrin kertomaan kaiken oleellisen diginomadiksi suunnittelevaa varten. Perustietojen (kuten kustannustaso, majoitustilanne ja co-working tilat) lisäksi kerron omakohtaisia kokemuksiani ja vinkkejä kulloisestakin kohteesta.

 

Työ, ura ja oravanpyörä

Oravanpyörä-osiossa kerrotaan eri tavoista tai rooleista joita diginomadistilla voi olla. Yleisin ja suosituin rooli on yrittäjyys. Yleistä on myös mikro-yrittäjinä ja freelancerina toimiminen. Harvinaisempia ovat diginomadit joilla on täysipäivänen työ ja ura. Näiden roolien hyviä ja huonoja puolia pohditaan tarkemmin oman kokemuksen kautta keskittyen ensin ura-nomadiin ja siirtyen sitten passiivisten tulonlähteiden ja yrittäjyyden maailmaan.

 

Teoriaa

Diginomadismin teoria-osuudessa kerron tarkemmin siitä mitä diginomadismi on käsitteenä ja ilmiönä. Maailma ja työelämämuuttuvat tarjoten uusia mahdollisuuksia työskennellä paikkariippumattomammin ja vapaammin. Kuka näin voi tehdä ja missä?

 

Muut aiheet

Muina blogin aiheina käsitellään mm. stressinhallintaa ja diginomadin tarvitsemia työvälineitä. Blogin on tarkoitus kasvaa kirjoittajan kokemusten karttuessa ja myös aihe-alueet tulevat mukautumaan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan.

Minusta tulee isona diginomadi!

Mikä sinusta tulee isona?

On yksi kysymys, jota jokainen on varmasti jossain kohtaa elämäänsä miettinyt. Nimittäin mikä minusta tulee isona? En usko olevani yksin kysymyksen äärellä, vuosi toisensa jälkeen. Vielä en ole koskaan osannut kysymykseen vastata, vaan jatkan eteenpäin opinnoista, reissusta, työtehtävistä ja elämäntilanteesta toiseen. Viimeisimpinä opintoina suoritin tietojärjestelmäosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon ja huomasin opintojen aikana palaavani yhä useammin miettimään samaa kysymystä.

On ihmisiä, joilla on elämässään kutsumus ja niitä onnekkaita, jotka onnistuvat tekemään työtä kutsumuksensa parissa – kokemukseni mukaan nämä ihmiset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Omalla kohdallani kutsumuksen etsimisen olen lopettanut jo pitkän aikaa sitten ja siirtynyt miettimään missä olen hyvä, mikä on palkitsevaa ja haastavaa.

Työmarkkinat ovat nykyistä työnkuvaani vastaavia projektipäällikön töitä pullollaan, mutta onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? En usko sen olevan. Ongelmia ja haasteita on joka paikassa, hieman eri volyymillä organisaation koosta riippuen. Keskityin syventymään omaan työhöni ja arvoihini. Mitä minä arvostan työssä ja työympäristössä, sekä elämässä ylipäätään?

Aikaa itselle ja ajatuksille

Viimeisimmistä opinnoista valmistumisen jälkeen vietin rauhallisen kesäloman matkaillen lapissa ja pohjoismaissa. Syksyllä lyhensin työviikkoani neljään päivään ja ryhdyin tekemään enemmän asioita joista nautin. Aloitin uusia urheilulajeja, luin kirjoja, jatkoin vanhoja harrastuksia, panostin kehonhuoltoon ja uuteen parisuhteeseen. Pikkuhiljaa palaset alkoivat loksahdella paikoilleen ja ymmärsin olevan lähestulkoon unelmatyöpaikassani. Olen löytänyt paikan, jossa pystyn hyödyntämään vahvuuksiani, saan vapaasti kehittää työnkuvaani, tehdä työtä omilla ehdoillani ja järjestämään niin halutessani työaikaani joustavasti. Myös lomia olen aina saanut pitää enemmäin kuin olisi kohtuullista ja tämän ansiosta reissannut maailmalla (19, 20…21 maata? ja lukuisia kuukausia). Mutta oliko tässä kaikki?

Entä jos en panostaisi matkojani ainoastaan lomien ajoille? Entä jos voisinkin tehdä töitä paikkariippumattomasti ja matkustaa samalla? Entä jos omistaisin matkailuauton? Ideoita ja ajatuksia tulvi ovista ja ikkunoista, kunnes lamppu syttyi ja ajatukset kirkastuivat yhteen asiaan.

Isona minusta tulee diginomadi!

Tuumasta toimeen

Aloin järjestää ajatuksiani stepeiksi jotka edistäisivät matkaani kohti diginomadismia  – mitä voin tehdä nyt, kuukauden päästä ja puolen vuoden sisään (kiitos 4 hour work week). Tein listan jota lähdin toteuttamaan pienin askelin kohti tavoitettani (listasta lisää myöhemmin). Välissä ajatuksen ovat muuttuneet retkeilyauton ostosta minikoteihin, mutta tavoitteena pysyy sama kirkas ajatus. Haluan tehdä töitä paikkariippumattomasti minulle mieluisassa ympäristössä tutustuen samalla uusiin paikkoihin ja kulttuureihin.

Nyt olen tilanteessa, jossa omistusasuntoni on vuokralla, olen myynyt tai lahjoittanut ison osan tarpeettomasta omaisuudestani pois (projekti jatkuu edelleen), aloitin blogin kirjoittamisen (iik!) ja olen lähdössä reilun viikon kuluttua kuukaudeksi Portugaliin kokeilemaan etätyöskentelyä auringosta. Tunnelmat ovat odottavat ja samalla ylpeät. Olen edistänyt asioita oman unelmani suuntaan ja pian pääsen ottamaan taas isoja askelia tiellä, jonka toivon jatkuvan pitkään. Varmaksi en tiedä miltä elämäni näyttää vuoden, kahden tai viiden päästä, mutta tiedän että diginomadiksi kasvaminen ei tule jäämään yrityksen puutteesta kiinni!

Varmaan ei tarvisi myöskään erikseen mainita että vähän jännittää – mutta hyvällä tavalla!  🙂